keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Olen palannut pysyvästi

En pyydä anteeksi sitä, että olin tauolla. Monilla bloggaajilla on tapana aloittaa postaukset pyydellen anteeksi taukojaan, mutta minä en. Mua rentoutti ja rauhotti tosi paljon pitää blogista taukoa. Mulla oli arjen kanssa aina hirvee kiire, että millon ehdin kuvailla, millon ehdin tehä postausta, millasen postauksen teen, yms. Oli hyvin rauhottavaa ja mukavaa mun mielestä pitää pieni tauko, niin takaisin on yhtä mukava tulla. Päivityksenä, molemmat tytöt voivat oikein hyvin ja ovat oppineet vaikka mitä uutta.











Teen haasteen mihin mut oli viime vuoden puolella mun blogissa haastettu! Teen varmaan blogin ulkoasunkin tänään uusiksi, että saadaan taas yhtä hyvä ja siisti meininki tähän bloggaukseen samalla tavalla kuin ennenkin!

Kiiokset haasteesta menee blogille Belgipentu ja sen kaverit! 


Säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä sinut nimennyttä blogaajaa ja linkitä hänen bloginsa. 
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen. 
3. Haasta muita blogeja, joilla on yli 200 seuraajaa.




En halunnut haastaa ketään, koska en tiedä paljoa blogeja, jotka ois voinu tän tehä, sekä haaste on vissiin muutenkin aika vanha (?)



1. Mikä on parasta koiran omistamisessa?
Tosi laaja kysymys mun mielestä, mutta siis se koko kokonaisuus, sen kanssa leikkiminen ja tekeminen, lepääminen, pitkät lenkit jolla rauhottua ja miettiä. Se on kuin oma pikkulapsi mun mielestä.

  2. Mitkä ovat koirasi parhaat ja huonommat puolet? 
Ruskan parhaat puolet on selkästi sen rauhallisuus ja kiltteys. Se ei ikinä tekisi kenellekkään mitään pahaa. Sen huonoja puolia on kuitenkin sen kärsimättömyys ja välillä itseppäisyys.
Naavan parhaat puolet on sen tottelevaisuus, seurallisuus ja se, miten nopeasti se oppii ihan kaiken. Huono taas suoraan sanottuna se, että se kerjää aina ruoan aikaan. Siitä tavasta pitäis päästä irti!

  3. Jos nyt olisit ottamassa ensimmäistä koiraasi, päätyisitkö samaan rotuun? Miksi?
En tiedä välttämättä tismalleen ihan samasta. Isoa koirarotua mä hain, eli jossen ois leoon päätyny, oisin varmaan hankkinut bernin.

4. Kuinka paljon ulkoilet koirasi kanssa päivittäin? 
Mun äiti käyttää joka aamu koirat koirapuistossa joka on mun mielestä ihan mahtavaa aina meijän koirille. Mä lähden aina mukaan, jos oon vaan jo herännyt ja jos ei ole koulua. Joskus koirat on taas mukana vanhempien työpaikalla, jossa ne saavat juosta 4-6 tuntia erittäin isolla aidatulla pihalla, silloin ei tarvitse kotonba käyttää kuin pienet lenkit, koska ovat tosi väsyneitä aina. Muuten aina 2-3 pitkää lenkkiä päivässä, sitten pissatukset ja muu ulkona peuhaus.

  5. Mitkä ovat olleet suurimmat haasteesi koirasi kanssa? 
Ruskan kanssa sen arkuus ja joskus jopa muiden koirien kanssa tutustuminen on ollut hirveän vaikeaa. Naavan kanssa taas sen liiallinen innokkuus ja uhkarohkeus.
 

6. Mikä on ollut suurin saavutuksesi koirasi kanssa?
Ihan vain kurssien suorittamiset on ollut mulle ne tavotteet ja se, että meidän yhteinen työskentely olisi siistiä ja hyvää.

 7. Oliko sinulla kokemusta kyseisestä rodusta, ennen kuin otit koirasi? 
Ruska ja Naava on ensimmäiset koirani, eli ei. En ollut pentutapaamisia aijemmin varmaan koskaan nähnyt kyseisen rodun koiria kuin yhden.
 
 
 
 
8. Millaiselle ihmiselle suosittelisit koirasi rotua? 
Ihmiselle, joka ei välttämättä odota rodulta taitopuolella liikoja. Ihmiselle joka pystyy antamaan paljon ulkoilua ja virikettä koiralle. Ihmiselle, joka haluaa ison pehmeän nallen viereensä tuhisemaan iloisena.

9. Onko koirassasi jotain mitä haluaisit siinä muuttaa? 
No, jos tarkemmin mietin, ehkä jotain löytyisi. Mutta oikeastaan taas en. Naava ja Ruska on juuri täydellisiä tuollaisinaan.

10. Mitä koirasi syö?  
Hurjan ja Maukkaan raakaruokaa, jonka sekaan vähän royal canin-nappuloita ja aina jotain ruoanjäännöksiä, esim ylimääräistä salaattia, perunaa, riisiä, lihaa..

 11. Onko koirallasi ollut terveydellisiä ongelmia? Mitä?
Molemmilla tytöillä on ollut monta kertaa korva- ja silmätulehduksia, ei oikeestaan muuta.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Miksi leo?

Vihdoin ja viimein pääsen taas kirjottamaan ja tänään mun aiheena onkin se mitä oon pitkään odottanut ja ajatellut. Eli tänään kerron, m...