Ruska on parasta mitä minulle on elämässä tähän mennessä varmaan tapahtunut, ja en luopuisi Ruskasta ikinä vaikka maksettaisiin maltaita, koska tämä koira on minulle kultaakin kalliimpi.
Ja koira muuten kasvaa järkyttävän nopeasti...
Ruskan ensimmäinen aamu uudessa kodissa. Kaikki on vielä vähän uutta ja pelottavaa. |
Ensimmäinen päivä uudessa kodissa. Joka nurkka on tutkittava, tietenkin. |
Tämä on mielestäni ehkä kuvista söpöin! Huomatkaa hänen lyhyt ja pehmoinen pentuturkkinsa, niin suloinen... Ruskan ensimmäinen kerta mökillä. |
Ja välillä myös väsytti... |
Ruokailu oli pikkutytölle pentuna aika välillä aika vaikeaa.. Hän saattoi syödä hitaasti ruokaansa jopa puolen tunnin ajan. Huomatkaa kupin koko, alle puolet tämän hetkisen ruokakupin koosta... |
Tässä ollaankin kasvettu sitten jo aikamoiseksi kelmiksi...Tämä oli sitä Ruskan ''uhmaikää'' ja ''terrorismiaikaa'' |
Oho mikäs se sieltä tuli! Aikuinen koiranainen! Varmaan n. vuoden ikäinen Ruska. |
Tässä ollaan muutettu toiseen kotiin. Ruska on jo saanut aikuisen koiran täysmittaisen koon ja turkin. Nykyään Ruska on vähän vielä enemmän ruskeampi ja maski on vaaleampi. |
HUOM! huomatkaa että tämä kuva on otettu samassa paikassa samanlaisella ruokahetkellä kun yksi toinen pentukuva tässä postauksessa... |
Veikkaisin että tässä olisi jo Ruskan toinen talvi. Uljaaksi kasvanut hieno vahtikoira. |
Jes! Talvi! Hanget missä riehua! |
Vähän kettua muistuttava ilme kasvoilla... Täysmittainen ja jo oikean värinenkin aikuinen Ruska. |
Juuri herännyt minä muutama vuosi sitten Ruskan kanssa. |
Ja sitten voimmekin aloittaa jo toisen tarinan... Kun tämä toinen ryökäle liittyi poppooseemme. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti