tiistai 8. maaliskuuta 2016

Hankitokoilua ja odotustreenejä raviradalla

Tötsät ja rengaslelu tassuihin, vyö vyötärölle johon flexi kiinni ja herkkutasku tarralla kiinni = hankitokoilemaan ja odotustreenejä treenaamaan raviradalle.

Pelto on mitä mahtavin treenipaikka näin talvella, kun tilaa riittää eikä kukaan ole häiritsemässä. Tehtiin piehehköt tokotehtävät pellolla uusien tötsien kera ja pidettiin myös pikku leikkitauko Naavan lempi ulkolelun kanssa. Näiden jälkeen siirryimme raviradalle - peltoa ympäröivälle radalle, joka on ympäri vuoden käytössämme ja hevosraveihin sitä itseasiassa nykyään käytetään yllättävän vähän.

Tokotreeneissä oleellisinta oli nyt jättäminen, katsekontakti ja aina vapautuminen ja takaisin vierelle tulo. Vaikka jättämistäkin ollaan harjoiteltu nyt varmaan puolen vuoden ajan, se on edelleen haasteellista Naavalle. 
Ensimmäisen jättötreenin idea; herkku kädessäni, koira luokseni, käsi on avoin mutta hieman Naavan nenää korkeammalla koiran istuessa, koira ei saa ottaa herkkua itse tai koskea lainkaan käteen, kun sanon sanan ''jätä'', Naava irroittaa kaikki eleensä kädestä ja katsoo minuun. (tässä myös osana perjaatteessa katsekontaktia). Se onnistuu jättötreeneistä Naavalta parhaiten. 
Toisen jättötreenin idea; herkku heitetään noin metrin-3 metrin päähän ja koiran pitää odottaa ennenkuin luvalla saa käydä herkkuunsa kiinni. Taas aluksi sana ''jätä'' ja koira odottaa tiettyjen sekuntien ajan kunnes sanon ''saa ottaa''. 
Tässä Naavalla on selkästi vaikeuksia, eikä monienkaan toistejen jälkeen ymmärtänyt ideaa välttämättä kunnolla, no mutta, kärsivällisyyttä tarvitaan :D

Naavan uusi glamour-nimikyltti. 14euroa, kaiverrus heti paikan päällä ja horsefairista tosiaan hankin!
Odotustreenit; 
Olemme suorittaneet odotustreenejä koirakoulussa sekä tokon, myös Lapsi ja Koira kurssien testeissä paljon, ja ollaan siinä aika pitkällä Naavan kanssa. Tämän hetkiset odotus-treenit perustuu pääosaksi vain siihen, että niitä on minun mielestä hauskaa tehdä! Ravirata on pitkä ja siinä on hauskaa juosta, joka liittyykin paljon tämän hetkisiin odotustreeneihimme.

Menen aluksi vain n. 40 metrin päähän Naavasta raviradalla takaperin kävelle rintamasuunta kokoajan koiraan päin. Jos koira lähtee perään, sanon käskyn ''takaisin'' ja kävelen koiran kanssa takaisin aloituspaikalle. Ja jos koira pysyy paikallaan odottaen nätisti, vaikka tekisitkin esim. käsilläsi outoja liikkeitä ja hyppisit tasa- tai x-hyppyjä. Kun olen päättänyt n. 40 metrin kohdalla että koira on odottanut tarpeeksi, pysähdyn ja huudan innokkaasti ''tule tule tule'', ja Naava juoksee suuna päänä luokseni ja palkitsen sen, silitän ja kehun runsaasti!

Haastavammassa odotustreenissä menen jo raviradalla miltei kahdesta kurvista, kunnes olen saapunut omaan päämäärääni ja olen valmis kutsumaan koiraa. Tässä treenissä koira saa tosi paljon juostavaa, myös alussa himosti kärsivällisyyttä. Kun huudan vihdoin n. 70 metrin päästä ''tule tule tule'', lähden myös itse juoksemaan ja koira tulee kovaa perässä, karkuun juokseminen on tässä hauskin :D! Kun koira juoksee kohdalleni, pysähdyn ja palkitsen.
Sen takia odotustreenit on meillä tosiaan vähän tälläsiä leikkimielisempiä ja hassuja, koska Naava on tosi taitava ja tässä treenissä tarkoitus on tosiaan enemmän juokseminen ja hauskanpito!
ps. yhdessä näistä Naava käytti älyään ja oikasi syvähankisen pellon kautta kun tajusin olevani raviradalla jo niin pitkällä hänestä :D

♥:lla Jenna ja koirat

Hankipujottelua uusien tötsien kanssa



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Miksi leo?

Vihdoin ja viimein pääsen taas kirjottamaan ja tänään mun aiheena onkin se mitä oon pitkään odottanut ja ajatellut. Eli tänään kerron, m...